Jotta toimisimme vastuullisesti, meidän tulee käyttää erilaisia materiaaleja kestävällä tavalla. Parasta olisi, ettei materiaalia menisi lainkaan hukkaan – ettei syntyisi jätettä. Jos jätettä kuitenkin syntyy, se käytetään uudelleen raaka-aineena tai poltetaan energiaksi. Harva jäte päätyy nykyisin kaatopaikalle.
Tässä jutussa kerrotaan, miten jätteet kertyvät Kajolla ja mitä niille lopulta tapahtuu.
Ei jätettä vaan raaka-ainetta
Kolmentoistatuhannen ihmisen telttakylä tarvitsee yhteensä 350 jäteastiaa eli roskista. Nämä astiat on sijoiteltu 39:ään eri paikkaan sen mukaisesti, mistä jätettä syntyy. Keittiöiltä jätettä tulee eniten: erityisesti ruokajätettä, pahvipakkauksia, metallipurkkeja ja muovia. Saunasta tulee tuhkaa, leirisairaalasta lääkejätettä ja tietoturvaluokiteltua paperia. Kahviloista pahvia, muovia, energiajätettä, paistoöljyä sekä biojätettä. Leirilippukunnista sekä ympäri leiriä tulee tasaisesti tavanomaisia jätejakeita. Lisäksi leirillä syntyy pieniä määriä paristojätettä, SER-jätettä eli hajonneita laitteita sekä vaarallista jätettä eli esimerkiksi yksittäisiä maalipurkkeja tai aerosoleja maalaamisen jäljiltä.
Tarkalleen ottaen ei pitäisi puhua jätteestä, sillä kaikki uudelleen hyödynnettävä materiaali on raaka-ainetta. Esimerkiksi leirin keittiöiden tuottama biojäte kerätään puristimiin ja viedään jätteenkäsittelylaitokselle, jossa siitä tehdään biokaasua ja kompostoimalla multaa. Kajolla pyritään edistämään jätteen uudelleenkäyttöä panostamalla kierrätykseen ja pyrkimällä vähentämään kertakäyttöisten tavaroiden ja rakennelmien määrää.
Kierrätys: uudelleenkäyttöön vai energiaksi?
Energiajäte ja muovijäte kierrätetään Kajolla erikseen. Muovin erottelu mahdollistaa sen kierrättämisen, sillä ilman erottelua se päätyisi hyödynnettäväksi energiana eli polttoon. Kestävää jätehuoltoa ohjaavan jätteiden etusijajärjestyksen mukaan kierrättäminen on energiahyödyntämistä parempi toimenpide. Kierrätysasteen lisääminen on myös kansallinen ja Euroopan unionin asettama tavoite, jota pyrimme Kajolla osaltamme edistämään. Muistetaan siis myös Kajolla lajitella jätteet oikein!
Kokonaisuudessaan suurin jäteponnistus puolestaan tapahtuu leirin jälkeen, kun leiri puretaan pois Evon metsistä. Erilaisten rakennelmien päätymistä jätteeksi on pyritty Kajolla vähentämään, mutta lopullinen tilanne nähdään vasta leirin jälkeen. Parasta olisi se, että rakennelmina pystyttäisiin käyttämään esimerkiksi lainattavia telttoja tai muuten siirrettäviä ja uudelleenkäytettäviä ratkaisuja. Puusta tehtyihin rakennelmiin pätee puolestaan sama etusijajärjestys kuin muuhunkin jätteeseen: uudelleenkäyttö on parempi vaihtoehto kuin polttaminen. Suurleirien keskittäminen Evon leirialueelle mahdollistaa myös sen, että kaikkea ei tarvitse rakentaa yksittäistä leiriä varten, vaan jotkin rakennelmat voidaan tehdä pysyviksi.
Toimiva kierrätys kestävän suurleirin osana ja kiertotalouden palasena
Leirin jälkeen saamme tietää, paljonko kutakin jätelajia syntyi, ja miten ne käsiteltiin. Kunkin jätteen tarkkaa, konkreettista muotoa ei saada tietää. Leirin jälkeen voi kuitenkin ajatella vaikkapa, että kaupassa myytävä ämpäri on valmistettu Kajolla syntyneestä muovijätteestä tai perheen hybridiauto kulkee Kajon biojätteestä tuotetulla kaasulla.
Vastuullisuuden kokonaisuudessa jätteiden osalta on hyvä muistaa, että ne eivät ole leirin hiilijalanjäljen isoimpia osatekijöitä. Alustavan arvion mukaan esimerkiksi logistiikkaan eli liikkumiseen ja kuljettamiseen ja leirin infrastruktuuriin eli esimerkiksi sähköön ja lämmitykseen käytettävän energian ja leirillä syötävän ruoan hiilijalanjäljet ovat kukin yksinään paljon isompia kuin syntyvän jätteen hiilijalanjälki. Kestävän suurleirin järjestämisessä mahdollisimman uudelleenkäytettävät materiaalit ja toimiva kierrätys ovat kuitenkin olennainen osa kokonaisuutta.
